Suoritamme koeammuntoja Tuusulan ilotulitustehtaalla (Vanha Hämeentie 340) maanantaista - torstaihin kello 9:00 - 15:00 välisenä aikana. Pahoittelemme tästä aiheutuvaa pauketta.

Facebook-icon Twitter-icon LinkedIn-icon Flickr-icon Instagram-icon Youtube-icon Vimeo-icon

70 vuotta pelkkää ilotulitusta - osa 2

Historia

Ilotulitteet

Juhlat

Näytökset

70 vuotta pelkkää ilotulitusta - osa 2

Tämä vuosi on juhlavuosi. Ilotulitus Oy perustettiin vuonna 1948 kun Lataus Oy:n pyrotekninen osasto yhtiöitettiin. Historiikin toisessa osassa tutustumme erittäin pitkän työuran Ilotulituksessa tehneisiin ihmisiin.

Kalle Jalkanen - sattumalta koulunpenkiltä Ilotulitukseen

Keväällä 1965 Kalle Jalkasen opiskelukaveri oli menossa töihin Ilotulitukseen, mutta hän jätti menemättä saatua paremman työtarjouksen Englannista. Kalle pyysi kaveriaan suosittelemaan häntä ja niin alkoi pitkä ura Ilotulituksessa. Rauha Mustonen otti hänet konttoripäälliköksi

Kalle kiinalaisessa

Kalle kiinalaisessa "showroomissa" 1990-luvun alussa

Vaikka Kalle Jalkanen nimitettiin toimitusjohtajaksi vasta vuonna 1990, toimi hän käytännössä yhtiön ykkösmiehenä vuosikymmenet eläkeikäänsä, vuoteen 2005 saakka, hoitaen ostoja ja myyntiä sekä markkinointia. Hän toimi myös ilotulitustehtaan johtajana useita vuosia. Hän myös vieraili paljon Kiinassa siihen aikaan kun sinne pääseminen ei ollut yhtä yksinkertaista kuin nykyään.


Kalle Jalkasen aikana yritys kasvoi ja toimintaa laajennettiin huomattavasti ja tuotantoa koneellistettiin. Ilotulituksessa otettiin jo 1970-luvun puolivälissä käyttöön uusi latausautomaatti. Se oli suuri muutos tuotannon koneellistamisessa ja lisäsi tuotannon turvallisuutta huomattavasti. Automaatti oli Tuusulalaisen kehitystyön tulosta, vaikka ei varsinaisesti ollut uusi keksintö

Pirkko Päiviö - suomalaisen ilotulituksen grand old lady

Vuonna 1964 kesätöihin Ilotulitukseen tullut Pirkko Päiviö teki myös pitkä päivätyön yrityksessä. Työnkuvaan kuului monipuolisesti toimistotyötä, mutta myös ilotulitusnäytökset kiinnostivat. 1970-1980 luvulla Pirkko oli todennäköisesti ainoa nainen Suomessa, joka osallistui ilotulitusnäytösten ampumiseen ja suunnitteluun.

Pirkko valmistelemassa Salpausselän kisojen ilotulitusnäytöstä 1988

Pirkko valmistelemassa Salpausselän kisojen ilotulitusnäytöstä 1988

Oppia ilotulitusnäytösten ampumiseen Pirkko sai vanhalta mestarilta Severi Salmelta sekä myöhemmin Leif Nielsenilta. Myös Pirkon aviomies Aulis toimi ilotulitusampujana 35 vuoden ajan Ilotulituksella, joten Päiviön perheessä vuoden vaihtumista juhlittiin työn merkeissä kymmeniä vuosi.


Pirkko otti vastuuta ilotulitusnäytöksien suunnittelusta ja hän toteutti satoja ilotulitusnäytöksiä. Kuin kruunuksi uran loppuaikana, hänen suunnittelemat ilotulitusnäytökset voittivat ilotulituksen Suomenmestaruuden kahdesti. Ensin 1998 ja heti perään 1999, jonka jälkeen Pirkko jäi eläkkeelle 35 vuoden työuran päätteeksi.

Leif Nielsen - "ilotulitustohtori"

Jos joku ihminen on vaikuttanut paljon suomalaiseen ilotulittamiseen ja ilotulitteisiin, on hän ehdottomasti Leif Nielsen, joka myös teki pitkän uran Ilotulituksessa.

Kemistiksi vuonna 1973 Åbo Akademista valmistunut Leif ehti ennen siirtymistään Ilotulituksen tekniseksi johtajaksi työskennellä jonkin aikaa Puolustusvoimien tutkimuskeskuksessa Lakialassa. Periaatteessa hän teki samoja hommia kuin Ilotulituksen "isä" Ali Mustonen sota-aikana. Leif oli myös perustamassa Räjähdeyhdistystä vuonna 1977.

Ilotulituksessa hän aloitti vuonna 1979 ja ehti työskennellä vuosia tehtaanjohtajana, ennen kuin jäi eläkkeelle Ilotulituksen toimitusjohtajan paikalta vuonna 2010. Leif toimi myös aktiivisesti ilotulitelakien ja säädösten kehittäjänä ja piti ilotulitealan puolta virkamiesten neuvotteluissa virkamiesten kanssa.

Leif läksiäisjuhlissaan vuonna 2010

Leif läksiäisjuhlissaan vuonna 2010

Leif on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen ilotulitushistoriaan, niin hyvässä kuin pahassakin, suunnitellen lukuisia tunnettuja ilotulitteita. Legendaarinen valkoinen tykäri oli hänen suunnittelun tulos ja oli niin suosittu, että postilaatikoiden myynnissä piikki heti uuden vuoden jälkeen. Tästä jatkojalostettu musta styroksi-pallotykäri oli myös yhtä suosittu, jopa niin suosittu, että paukut kiellettiin kokonaan Suomessa vuonna 1996.

Legendaariset tykärit

Legendaariset tykärit

Lue myös historiikin ensimmäinen osa: Mustosen perhe uranuurtajana


Seuraavassa osassa: Kiinalaiset ilotulitteet ajavat kotimaisen valmistuksen vaikeuksiin

Jaa artikkeli:

Haluan lisätietoja ilotulitusnäytöksen ostamisesta

Käytämme sivustoanalytiikan mahdollistavia evästeitä, joiden perusteella käyttäjiä ei tunnisteta.

Tietosuojaseloste

Facebook-icon Twitter-icon LinkedIn-icon Flickr-icon Instagram-icon Youtube-icon Vimeo-icon